Pari vuotta sitten kävin ystävieni kanssa Hakaniemen Arena-teatterissa katsomassa Pullo Cavaa ja aurinkoa -hupailun. Näytöksen alkamista odotellessa kiersimme korttelia. Juttelu oli niin intensiivistä, että ainoastaan minä huomasin vastaan tulleen julkkiksen – mutta en keksinyt kuka julkkis hän oli. Ystäväni olisivat tienneet, jos olisivat miehen huomanneet. Kyseessä oli Miika Nousiainen, mutta en ollut vielä lukenut yhtään hänen kirjaansa, enkä katso paneelishow-ohjelmia.
Viime syksynä luin sitten pitkään hyllyssä odottaneen Juurihoidon ja nyt rappukäytävän ikkunalaudalta nappaamani Metsäjätin (työkämppäni rapun asukkaat jättävät itselleen tarpeettomia kirjoja alimman kerroksen ikkunalle, mutta minä taidan olla ainoa, joka niitä ottaa).
Metsäjätti kertoo urallaan menestyneestä ekonomi-Pasista, työttömyyden ja tehdasjaksojen välillä seilaavasta Jannesta, heidän nuoruudestaan metsäteollisuuspaikkakunnalla ja Metsäjätti-nimisestä yrityksestä. Globalisaation tuoma rakennemuutos on taustalla oleva iso teema, mutta tärkeämpi on taustan merkitys ihmisen elämänkulussa ja mahdollisuudet muuttaa omaa kohtaloaan.
Molempien päähenkilöiden isät ovat olleet tehtaalla töissä, pojat ovat olleet samalla luokalla ja samassa urheiluseurassa. Arjen niukkuus ja isien alkoholismi yhdistivät myös. Nyt he ovat kolmekymppisinä aivan eri asemissa saman yrityksen palveluksessa.
Nykyhetkeä eletään kirjassa muutaman kuukauden mittainen ajanjakso, jolloin Pasi joutuu hoitamaan nuoruutensa paikkakunnalla ikävän tehtävän: etsi tehostettavaa ja jos et löydä, koko tehdas suljetaan. Tehdas on hyvässä iskussa ja tuottaa voittoa, mutta ei tarpeeksi. Pasin on pakko ottaa tehtävä vastaan, mutta hän aikoo pelastaa tehtaan, vaikka tietääkin jo lähtiessään että irtisanomisia tulee joka tapauksessa. Tehtävästä alkaa Pasin muutos nuoresta ja nälkäisestä talousihmisestä kohti inhimillisempää duunarien puolustajaa.
Janne on kirjan alussa taas kerran saanut työtä vaneripuristimen hoitajana. Hän on taitava koneenkäyttäjä, mutta suhdanteiden lisäksi oma alkoholinkäyttö on aiheuttanut katkoja uraan. Toisin kuin Pasi, hän ei ole uskaltanut toteuttaa omia haaveitaan, koska äiti kannusti aina luovuttamaan. Äidin mukaan kannatti ajatella tulevasta pahin vaihtoehto, ettei pety pahasti.
Janne tuli isäksi jo yläasteella. Koulun opinto-ohjaaja suivaantui Jannen sähellykseen, eikä vähääkään tukenut lukiohaaveita, vaikka Jannella oli kirjoittamisen lahja ja muutkin aineet olisivat sujuneet. Ja niinhän siinä kävi, että Janne luovutti lukiossa nopeasti. Rehtori kätteli hänet koulun historian huonoimpana oppilaana.
Janne kasvaa kirjan nykyhetkessä myös. Pasi pakottaa vanhan kaverinsa kirjoittajakurssille ja Janne tokenee henkisestä alakulostaan yhtä vikkelästi kuin Rohanin kuningas Théoden, kun Gandalf vapauttaa hänet Grima Käärmekielen kirouksesta Taru Sormusten herrasta -trilogiassa. Hän alkaa kirjoittaa nimimerkillä pitkiä mielipidekirjoituksia ja myöhemmin omalla nimellään lehtijuttuja.
Molempien miesten kasvu on epäuskottavan nopeaa. Jannesta tulee liian laaja-alainen ajattelija ja Pasi hylkää kovat arvonsa tuosta vain. Miehet uudistavat ystävyytensä mutkatta ja vaikka sellaista tapahtuu usein lapsuudenystävien välillä, ovat Janne ja Pasi eriytyneet niin kauas toisistaan, että läheinen ystävyys ei tunnu luontevalta. Silti kasvutarinat tuovat mukavan positiivisen vireen kirjaan. Juurihoidon veljekset kasvoivat samalla lailla, liian nopeasti, mutta positiivisesti.
Jannen varhaisella isyydellä kirjailija saa laitettua Pasin ja Jannen
hienosti kontrastiin, sillä Janne ehtii nykyhetkessä tulla isoisäksi
samaan aikaan kun Pasi tulee erittäin suunnitellusti vasta isäksi.
Jannen poika kulkee samaa työttömän
alkoholistin tietä, erotuksena se, että poika ei vaikuta tuntevan
mitään tunnontuskia elämäntyylistään. Pasin isäksituloa kuvataan paljon
hänen paremmista piireistä olevan Emilia-vaimonsa sisustuspuuhien kautta. Kun täydellisenä edennyt raskaus lopulta kääntyy ennenaikaiseksi synnytykseksi ja lapsen taisteluksi elämästään, on se viimeinen sysäys Pasin arvojen muutokselle.
Globalisaation vaikutuksia Suomen metsäteollisuuteen esitellään asiallisesti, samoin kuin yhdestä tehtaasta riippuvaisen pienen paikkakunnan kehitys kahden sukupolven aikana. Kirja on varsin onnistunut yhteiskunnallisena romaanina. Finna-palvelussa kirjan yhdeksi luokitukseksi oli annettu musta huumori, mutta itse en pitänyt tätä minkään lajin huumorin edustajana.
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki
Julkaisuvuosi: 2011
Sivumäärä: 286
ISBN: 978-951-1-25534-5
Kansi: Markus Pyörälä
Metsäjätistä on tehty elokuva, jonka ensi-ilta oli vuonna 2020.
Metsäjätti oli vuoden 2021 Goodreads-lukuhaasteeni 6. kirja. Annoin arvosanaksi Goodreadsissa 4/5. Arvostelijoiden keskiarvo oli 3,63.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti